sunnuntai 5. huhtikuuta 2009

Klovnin kyyneleistä


Sellainen on hauskaa
kun mies joutuu
puhumaan tunteistaan
vaikkei haluaisi.

Tai kun se jotenkin nolataan,
esim. puetaan kesämekkoon.

Ja kun
arvokas nainen
pöllähtää pyllylleen,

tai kun koira pakottaa itsensä
nuolemaan pallejaan
vaikka se on siitä
selvästi epämiellyttävää.

Vielä sellainenkin minua usein naurattaa
kun raskaana olevaa naista lyödään
ilman syytä lekalla mahaan.

Siis ylipäätään silloin 
kun vastaan tulee asia
jonka odottaisi menevän
tietyllä tavalla
eikä se sitten menekään
ihan niin.

8 kommenttia:

  1. Tulikohan tässä nyt paljastettua omia seksuaalifantasioita?

    La faccia infarina!

    VastaaPoista
  2. joo luonnollisesti runon puhuja on aina itse kirjoittaja :)

    VastaaPoista
  3. Häiriintynyt puhuja :D Tämä taas sarjassa "saako tälle edes nauraa". Sinäänsä toimii, että laittaa miettimään viestiä..

    -Juho

    VastaaPoista
  4. "joo luonnollisesti runon puhuja on aina itse kirjoittaja :)"

    -väärin.

    VastaaPoista
  5. Mitä? Kyllä meillä yliopistolla ainakin opetetaan että kirjoittaja on AINA runon puhuja. Eikö niin pauli!

    VastaaPoista
  6. Juu, näin on!
    t-p-uli

    VastaaPoista
  7. mulle tuli tästä fyysisestikin paha olo. se leka-kohta. kertoo runon tehoista vissiinkin paljon.
    -r

    VastaaPoista
  8. Niin niin, tietysti minä olen aina minä eli kaikki minä-muodossa kirjoitettu on aina avainromsku ja avainruno, suoraan kirjoittajan elämään ... Kauheeta oikeesti jos näin olisi, kukaan ei voisi enää koskaan julkaistä yhtään mitään, voi vision hirmuisuutta, voi aikojen turmelusta!!!

    VastaaPoista