Nuori kuu

Kukaan ei puhu tästä: joka yö kuu salaa vapisee. Kuukaan ei puhu tästä.

Tänään lokit paskantavat nuorten päihin.

Muistiinpnoja

- varixen pmmeltu maksa huutaa Edistys

     • Lennon kaari aamulla jtenkin vinoas (john

- humala On kuollut (pun intended)

     • hoipun Hoipun hoipun hoi! (pun intended)

- meta meta mta meta feta META meta

- huom.! myös oli

     • i

          - v

               • E

                    - j

                         • a

- meile tärkeimmät Lukut

     • 3 & 7

          - niisäs On mytsiikkaa

- vriksen pot. värit????

     • musta

- editsys ei oikastaan juurikaan eten e

- variskenki Tutkain epäkunnssa

- & Mikä tärkeintä,

gud onely knowse and eye knows toe

joo hän. kuin tevollinen vallankumous k-
uin joku. kuin Käki kukku kikka
-ilee (työtön,kaliju,yksinäänen
                       juopunu,ketjupolttaja) luo-
ja tietää miksi ja tiedän hyvin minäkin

joo ok! hän. kuin huone lämpenee
(jonka) termostaattia on väännetty!
puuska (puheita;puhteita;puuhia;puu-
unia;
mää ja nää;hän. vuorellinen ?mys hän.
miksi häh palaa (silti jos palel-
"e e"-kakkien paraatien jaska
housuistansa ennustel e e
             ja laalaa saa
             ku
             o
             laalammaa saatu
yötön yksiääninen kettupoika

Jani-Petteri

osti uudet housut
sanoivat
homohousuiksi

otti tatuoinnin
sanoivat
mustetahraksi

ajoi kaljuksi
sanoivat
ainahan tuota olet ollut

meni raksalle töihin
sanoivat
ai sinäkö?

sai kolmantena päivänä kenkää
kertoivat osanneensa
odottaa sitä

vaihtoi nimensä väinämöiseksi
sanoivat väiskiksi

poistatti viisaudenhampaan
nauroivat
jo arvesta tihkuu
viimeinenkin järjenhiven

niin kai kaikki tuntuu 

todellista isommalta

kun kielellä kokeilee

Se ei halunnut olla suomea
se halusi merille
missä ei lueta eikä kirjoiteta
missä kielet ovat liplatus ja raakkuna
nähdä kalapuistot meren sydämen
missä auringon valjakot juovat illoin
unohtaa itsensä ja perheensä

ja palatessaan
olisi riekale tuulenrepimää aavetta
kasvoilla järjen jättämät arvet
kaikennielleen pullon kurkkutorvessa

Helvetti, kokonainen meri maalitauluna ja minä heitin ohi

Kaupunki loistaa neonsinisen meren äärellä
kuin Jumala olisi jättänyt valot päälle painuessaan syvyyksiin.

Isättömät tuhlaavat valoa kautta maailman
ja valitsevat huonoja uria
uskovat itseensä enemmän kuin pitäisi
huutavat minä! katsokaa minua!
eivätkä tunne sääntöjä
(ja käyttävät liian lyhyitä hameita)

Urnoilija

mä oon niin n3r0 :D! tääkin runo tässä: vittu

TIMANTTIA!

enkä muuten yhtään liiotele.... XD

 

kato ku vedän yllättävän rinnastuksen ihan tosta vaan:

esim. tanssii kuin härkä lipputangonnupilla!

 

joo ei sinänsä mitään logikkaa mut sanoo

must silti jotain olennaist elämäst.... niiku runon

pitääki....... ja oli muuten melkeen eka asia joka tuli mieleen...

semmosia me runoilijaluonteet vaan ollaan... KADE? :D

no vitsi viti......

 

moi vaan kaikille XD

 

hallihen myös

              typograafiset

                           ratkasut

                 ku P3N771 ikään

                           (saarikoski...

                     merkittäviä

         runoilijoidamme tiedoks vaa...)

 

oGay nyt meni vähä itse kehun / prassailun

puolelle mut ei voi mitää: oo vaa nii n3r0 :D:DD

 

”sillä sellaista elämä

täällä joskus on” (loppu kanootti/viisaus......)

Olen juoppo, ujo, romanttinen ja tarkka runoilija. Rakastan palapelejä, vaikka minulle tuleekin niistä pää kipeäksi. Tämä on runo, jonka lausun itselleni aina ilta päivisin.

Oi herra isä, äiti maan

en ikinä juo jos tänään saan

sillä kohtuuden lahja on annettu minulle,

yksin minulle vaan.

Vaikka epäilen itseäni joskus epäilenkin -

luotanko itseeni liikakin,

niin aattelen niin vain iltaisin

ja uniin unohdun romanttisiin.

Kesällä minusta on romanttista.
Talvella minusta on romanttista.
Syksyllä minusta on romanttista.
Toukokuussa minusta on romanttista.

Helsingissä minusta on romanttista.
Lähderannassa minusta on romanttista.
Jollaksessa minusta on romanttista.
Ruijassa minusta on romanttista.

Tukholmassa minusta on romanttista.
Pariisissa minusta on romanttista.
Yöllä minusta on romanttista.
Kylpyammeessa minusta on romanttista.

Portailla minusta on romanttista.
Lattialla minusta on romanttista.
Ruohikossa minusta on romanttista.
Tuolilla minusta on romanttista.

Ja sitten vielä maanantain korvaava runo!

Kaksi yhtä pelottavaa lausetta:

No niin, tästä se KESÄ alkaa!

Vielä on kesää jäljellä.

Ja se tulee joka kevät

ei mies eikä pilvi housuissa vaan pelkät housut kun kadulla kävelee
joka unohtaa ja unohdetaan joka hetki

tähän aikaan vuodesta on kaikki tehtävä todella nopeasti
sillä tähän aikaan vuodesta on ampiaisia paljon

Televisiossa tai jossakin joku sanoi joskus jotain joka teki minuun 
vaikutuksen. Tämä taisi tosin johtua siitä, että vain kotvaa 

aiemmin olin ajatellut samaisen
ajatuksen ja sitten unohtanut
sen.

Taas kerran

sain itseni kiinni
tussaamasta lehtikuvan naiselle
mustia hampaita
viiksiä
aurinkolaseja
sivunpieleen pillua

ja taas
tussaamasta runoa
jostakin arkisesta puuhailusta.

mustatukkainen poika
eräs kadun ihmisolennoista
kumartuu aivan yhtäkkiä
sitomaan kenkiensä nauhoja
ne repsottavat usein
takaa hoippuu huippumalli
kuiva korsi ratkeaa
kuin silta katkeaa
tuuli huojuu nainen
on kevyt niin ettei
poika huomaa valmistelee
rusettia
nainen heittää voltin
kuin sirkuksessa
kolauttaa päänsä
toiseen huippumalliin
jos heidän päissään
olisi verta
sitä kai vuotaisi
taaempana
malleista sokeutunut
värikkäästi pukeutunut
pyöräilijä törmää
omaan mahdottomuuteensa
lentää
kuin sirkuksessa
piirtää sateenkaaren
läsäyttää kasaan
joutsenluisen mummon
mummo kuuluu lihavalle
kolmekymppiselle lapsenlapselle
jota ala-asteella kutsuttiin
punkeroksi
hississä hankalaksi
puntarilla pillastuvaksi
pizzapaikassa painajaiseksi
mcdonaldsissa malttamattomaksi
mutta mummo
hän on ollut pojan tuki
eikä poika nyt
ollut mummonsa luiden tuki
punkero alkaa huojua
ja jos sitä mitä siitä seuraa
joku katselisi jostain kaukaa
hän saattaisi miettiä
kuinka kuin dominopelistä
tämä kaikki oikeastaan onkaan
ja kuinka täällä kaikki on
kuin sirkuksessa

viimeisenkin monumentin
kirjaston valotaulun
pilvenpiirtäjän pyramidin
satelliitin avaruusaseman
rusennuttua maahan
pölyn hakeuduttua uomiinsa
odottamaan
on poika saanut
kengännauhansa sidottua
sopivan kireälle rusetille
poika nousee
katselee
yskäisee
tukka pölystä harmaa

pietarissa on pitkää siltaa kerrakseen t pauli

Kaupungistuneen + maallistuneen ihmisen iltahartaus: kaksivaiheinen visualisointiharjoitus

                   i) olet planeetta

          pikemminkin niiden välissä

                              jokin     joka     lentää

   lennät       lennät           lennät         lennät

            ensimmäisestä yhdeksänteen /

 

                   tässä vaiheessa hiekanjyvä

                              käy maailmankuvasi kannalta

                       kovin olennaiseksi,

            ja yhä lennät

 

lennät /

 

 

ii) olet  glysiiniä  olet  sitä  mittaamattoman

ajan      olet

 

                     sitä              mittaamatt

 

                                                      oman

 

 

             ajan... /

 

                      

 

(tämä vaihe harjoitusta voi hieman kestää)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

ja olet solukimppu

solukimppu

kimppu

solukimppuja

kunnes pian olet jälleen

 

täällä \

Kun muutin maalta pois

Veli kyyditsi traktorilla asemalle ja istui hetken matkalaukun päällä.
Junan vessassa pesin käsistäni pihkan ja sahanpurut.
Saavuin kaupunkiin, painelin ovikoodin peukalolla ja olin sisällä.

Eräänä syysiltana olin järsinyt viimeisen raa-an perunan.
Oli mentävä etsimään lisää.
Siinä minä seisoin, keskellä toria.
Kädet taskussa kuin hiidenkivi.

Veroilmoitus

Eräänä syysiltana
pian sen jälkeen kun olin
muuttanut maalle
löysin ulkoilutakkini taskusta
kahvikuittien lomasta nipun
punaisia päin pyöräilleiden
lasten ilmeitä.

minun on kai pakko sanoa vittu

vittu

mikä on todellisempaa kuin

merkitä nelikymppisenä sydämmentahdistin veroilmoitukseen

Röyh

vittu saatana         että jumalauta         ja on se perkele

          kun  ei  saatana       että      mikä vittu     siinä

    ja    kun se     että    jumalautavittupaska        vittupaska

vittupaska      ettei        perkele      vittu                   edes sen

vertaa           saatana että             vittu                          paska

vittu, vittu, vittu vittu.  Vittu,  vittu,                                  paska

    ja       sinäkin       siinä       homo                                  v i t -

t u        paska vittu homo          vittu                                paska

                                                           paskavittupaska

 

 

                                         ja   se  on   per   kele   kun

                                   sanomastavi               t t u p ä ä s t y

                            ä ä n k i n v i                           ttu jumalauta

                           mä sanon                                       vittu että

                              ei näin                                           että

                                  vittu                                          perkeleen

                                 saatanan                               vittu  että

                                               perkeleen vittu että

 

 

                                     v  i  t  t  u  e  t  t  ä

                                  e  t  t  ä           v  i  t  t  u

                           v  i  t  t  u                   e  t  t  ä

                        e  t  t  ä                              v  i  t  t  u

              v  i  t  t  u                                           e  t  t  ä

             e  t  t  ä                                                   v  i  t  t  u

        v  i  t  t  u                                                      e  t  t  ä

          e  t  t  ä                                                        v  i  t  t  u

         v  i  t  t  u                                                     e  t  t  ä

                e  t  t  ä                                               v  i  t  t  u

                            ja                                        nä

                                   sinäkin   homo   sii-

Kirjasto innovaatio 2027

(Innovaatio yli opiston opiskelijan tohtoriksi valmistumis työ)

Kirjasto rakennuksen seinät voisivat olla harmaan sävyisiä
ja kirjasto työn tekijät voisivat olla vaikka tieto koneita
ja niillä tieto koneilla voisi hakea tietoa
vaikka luokka yhteis kunta
ja kone kertoisi että perä päädyssä talous tieto kirjojen takana
ja kirjastoissa olisi paljon tieto kirjoja
enimmäkseen tieto kirjoja
sillä tieto on valtaa

ja kilpailu kykyinen nuori osaaja voisi lukea sitä tieto kirjaa
yhteis kunta luokasta että suomi ei ole luokka yhteis kunta
vaan hyvin vointi luokka yhteis kunta valtio
jossa ne työttömät kirjasto tädit pääsevät ilmaiseksi jopa eläin lääkäriin

Haaveita

Teinit polttelevat tunnelissa
harmaita aaveitaan kattoon

Halailevat
haluaisivat
päästä toisistaan lävitse

Kävelen ohi katson betoniin
keltaisella kirjoitettua viestiä

Seinä rauhassa paikoillaan
ei kommentoi, odottaa

yksin runsauden keskellä, kaksin mutta yksin
jokainen voi löytää oman paikkansa maailmassa
vaikka maailman lait eivät aina ole voimassa

länsimaiset ihmiset
he seisovat usein rauhallisina paikoillaan
he katsovat toistensa ohi, kuin toisia ei olisikaan
kuin olisivat pysähtyneet taiteilijan ikuistettaviksi
lukevat
vaikka tarinan kertominen ei ole olennaista

objektiivisesti havainnoituna
tämä on ymmärrettävää ja loogista mutta ei edes fiktiivisesti totta
tämä on monen ihmisen kokemus kaupunkielämästä todellisessa maailmassakin:
samassa kaupungissa eläkeläinen pullonkerääjä rock-tähti ja missi

tasa-arvoisuudesta voi olla kuitenkin myös eri mieltä

Tekemättömien asioiden hämärä

Haluan olla päivän luonasi yötä

tekemättömien asioiden hämärä 

rennosti mutkalla sängyssä salongissa

niin kuin sateenkaaret ilman selkärankaa

meillä on kaikki maailman musiikki

(sain näet kutsun Spotifyyn)

Hänen salonkinsa nurkassa lojuu
                kovettunut ruusu.

Se ei ole vertauskuva,
eikä siinä ole muita
merkityksiä kuin
se mikä siinä

on.

Kaavamainen kertomus vailla yllätyksiä vanhan ajan malliin

Oli kerran kissa

joka asui patongissa

pariisilaisessa

leipomossa.

Tai itseasiassa parempi on tietysti

Oli kerran kissa

joka asui patongissa

pariisilaisessa

salongissa

(se oli kovin laiha kissa)

ja emäntä toi sille

joka aamu uuden patongin

ja itseasiassa voisi luulla että hiiri

eikä kissa

asuisi patongissa

ja itseasiassa patongissa asuva kissa on muutenkin huono ajatus, liian kummallinen. Kerron mieluummin koirasta.

Oli kerran koira,

joka asui sateenvarjossa.

Naurettavaa! Ei sentään ensimmäistä mieleenjuolahtanutta ajatusta tarvitse käyttää.

Oli kerran koira,

joka asui koirankopissa

ja tykkäsi luista

ja makoili kaiket päivät tyynyllään ja nukkui tyytyväisesti.

Aika tylsä koira.

Muuten, eivätpä tienneet emäntä, kissa, koira, hiiri tai kukaan muukaan, että takapihalla (he asuivat Manchesterin esikaupungissa perusbrittiläisessä rivitalossa) aina kohonnut pitkä valkoinen punatäpläinen runko oli itseasiassa kirahvi, joka oli hautautunut sinne Toisen Maailmansodan melskeessä. Sen nimi oli Pete. Se oli pysytellyt hengissä kurottamalla pitkän pitkän kaulansa aidan yli naapurin omena-, päärynä- ja muihin puihin, joista se yön hämärässä maiskutteli aina sieltä sun täältä niin, ettei kukaan koskaan ollut aavistanut. Voi että pete oli vanha ja viekas kirahvi! Mutta maahan hautautuneen kirahvin elämä on sen verran kaavamaista, ettei tästäkään kertomusta synny.

             Kun Jumala sulkee oven

Siinä vaiheessa kun
monneja alkoi pursua
sohvanreijjistä
rasvaisia mustia monneja
piipahti mielessäni:
miten tähän tällaiseen
oikein on suhtauduttava?

             se laittaa sen takalukkoon

Ja kun mammutti
sitten kesken kahvin
rusahti seinästä läpi
silloin kai viimeistään
laskin lehden käsistäni.

             ja kun se avaa ikkunan

Lopulta sinivalaan mäsähtäessä
heppoisen hökkelini päälle
en enää ehtinytkään pohtia
että mikä ihmeen opetus
tässä tällaisessa muka on.

             ulkona sataa, sataa.

Aw yes I wish I was a catfish

Se aurinko polttaa ja puut vähän rahisee.

Se aurinko se polttaa

                                  ja puut niinku yskii!

Mä tahdon lähtä shoppaileen,

hautakivee itselleni etsiskeleen.

Mä paan lasit päähän ja teen mustan, maagisen,

mä mustat lasit päässä käsiä heiluttelen.

Taion yöhön mustan mehiläisen

ja se tulee

                  sua

                         pisteleen.

Korvat päässä              Korvat päässä

      hikoilen                        hikoilen

kitaran, luodin           kitaran, luodin

          sävelen! sävelen! sävelen!

ja pelottomana mustaan yöhön kengät puhki kävelen.

Suomi-Tshekki klo 21.15 YLE TV2

vappu | pa-papu |

Kapanen | kapu |

apua | Kapanen |

mul on | kapula |

yskittää | köh |

sikainfluenssa | röh