HERRA BYROKRAATTI!

Kaikissa yhteyksissä olen puhunut
avoimen yhteiskunnan puolesta ja
arvostanut yleisiä ihmisoikeuksia!

? ?

Miksi siis minun pitäisi antaa sormenjälkeni
passiin ja teidän järjestelmänne käyttöön?

? ?

Mitä Sinä tarkoitat kun tuijotat 
minua noin noilla hurjilla silmillä?

? ?

No niin, no niin! Jalat alle vain,
Herra Byrokraatti! Virasto ihan vilisee
täytettäviä lomakkeita!

? ?

Enhän minä voi antaa sinulle timantteja
tai muitakaan lahjuksia, se rikkoisi 
oikeudentajuani vastaan!

? ?

On siinä minulla itsepäinen ryökäle!
Lakkaa tuijottamasta
ja murisemasta, ja heti,
ajattele mitä minä olen sanonut.

? ?

Niin ystävällinen kun minä
olet ollut Sinulle ja
toisille virkamiehille, Herra Byrokraatti!
Päästä minut menemään!

? ?

Ei kai siinä mitään pahaa ole että on
ihminen, kun on niin kiltti kuin minä?

! !

Herra Byrokraatti! Apua! By-
Aaargh phuiis . . .

Mätä timantti – laulu rakastetulle

(Eräs matami söi timantin, mutta timantti oli mätä mäntti.)

*

Ma-ta-mi sanoi:
”Ti-mant-ti.”
Ja silloin
ma-ta-mi nielaisi.

Mutta ti-mant-ti-pa
mä-tä-ni,
ja tämän huomasi
ma-ta-mi.

Ti-mant-ti maistui
pa-hal-ta –
kuin läskin miehen
ma-hal-ta.

Tällöin ma-ta-mi
huudahti:
”Kuinka mänt-ti
ti-mant-ti!”

*

(Rakkaani, aluksi olet timantti, mutta kun paljastut mädäksi, kutsun sinua mäntiksi.)

Rakas, tiedäthän että tekisin mitä tahansa huolestasi.

Tällä paikalla olisin valmis nuolemaan veren nuolestasi.

                                    Kuolemaan,

tarkkailemaan syömisiäsi, lyömisiäsi, puolestasi.

(Tämä kaikki vertautuu siihen mitä tulee suolestasi.)

ILMOITUS

Hei ystävät ja fani!

Seuraavan kahden viikon ajan blogia pyörittää minun lisäkseni Juho Narsakka ja Harry Salmenniemi, vuorotellen kolmeen peksiin. Minulta tulee tänään runo, huomenna Harryltä ja ylihuomenna Juholta jne. Pauli on taas täysillä kuvioissa Turun saaristosta palattuaan, mutta toivottavasti laittaa tänne jokusen säkeen, kun leirikokkailultaan joutaa.

Ei siis muuta kuin ke

sä, eikä mitään tekemistä, kaupunki mäyränä sylis

sä, eikä mitään tekemistä, kaupunki mäyränä sylis

sä, eikä mitään tekemistä, kaupunki mäyränä sylis

sä, eikä mitään tekemistä, kaupunki mäyränä sylis

sä, eikä mitään tekemistä, kaupunki mäyränä sylis

sä, eikä mitään tekemistä, kaupunki mäyränä sylis

sä, eikä mitään tekemistä, kaupunki mäyränä sylis

sä, eikä mitään tekemistä, kaupunki mäyränä sylis

sä, eikä mitään tekemistä, kaupunki mäyränä sylis

sä, eikä mitään tekemistä, kaupunki mäyränä sylis

sä, eikä mitään tekemistä, kaupunki mäyränä sylis

sä, eikä mitään tekemistä, kaupunki mäyränä sylis

 (huom. EI tämänpäiväinen runoni)

Windows 95

Mihin maailma on menossa?

Jo on aikoihin eletty!

Suomenlinnassakin on hippejä!

Nuoriso sylkee ja masturboi!

Porvari nylkee ja promulgoi!

Kukaan ei käy töissä!

Ei kahvikaan oo kortilla!

Naisetkin käy nortilla!

Mustarastas on musta!

Aurinko on maahanmuuttaja!

Possu maistuu kanalle!

Kossu maistuu

Kyltti

SUOMENLINNA SYLJETÄÄN

POIKKEUKSELLISESTI

ENNENAIKAISESTI

(syynä maailman meno)

Helsinki näyttää Suomenlinnasta todelliselta.

Astut lautalta torille
ja kaikki muuttuu
aallot lyövät rannasta pois
rumpujen tahtiin
ja kaikki mikä elää
yrittää olla ihminen.

ja. Koneille puhutaan vain totta

ja kaukaa.

Maksimaalinen (runo)tehda(s) - Max (Poem) Factor(y)

Max Factor kulkurin valssi

Alta kledjupoimus alimman 

löytyy kai hengari-heart,
mutta matkaa on vielä vähän, 

jätän kyynisyyteni tähän.
Se löytyy sitten 

kuin YTV city-bike sameasta vedestä
jälkeen valomerkin, 

kohtalokkaan kotiinpaluun
jota muistellaan, jos voidaan, huomenna.

Oh baby kun sä kysy miksi metsään mennään
mä sanon ripusta ripset, pumppaa huulet,
astu sisään, joko humppaa kuulet?

Joko bonjaat?
On mättään kätkössä parketti parhain,
täältä se kansa vaapui virastoon
kun aamuinen rastas keksi laulaa.
Jäivät vain keräämättä ja maatuivat
mystiset muinaisflindat, puille ryyppy
ja loppu on silkkaa syväekologiaa.

Max Factor

en voi lakata             kynsiäsi

rakastamasta

                      sinua       

 

         puolestasi

 

       pakata   

 haukkujasi

  veneelläsi

      noutaa         

       pontta

 

                       huolestasi

Tuli käytyä pohjoisessa
pyytämässä laiturilta ahven,
heittämässä se takaisin.
Ja miettimässä
miltä tuntuu herätä juhannuspäivänä
nähdä tangossa tuulenjäykistämä lippu,
järvenselällä tyhjä vene.

Isänmaa

tanko / lippu / tyyntä

Luulis ettei juhannusaattona olis parempaa tekemistä ku runoilla! eli Paulin myöhästynyt juhannusruno

Hyvää juhannusta ja anteeksi. Soiteltiin ja juotiin. Kyllä joitte tekin. En minäkään muistanut kuka olen. Siirtäkää vaikka kelloja!

Maisa-Leena, mutakutri

Asun
pellossa
syön
perunaa
kynnän
kamaraa
taivaan peiton tähtiä nypin.

Nukun
ojassa
pelkään
unia
varron
aamua
järven kauhuja todeksi elän.

Köyrin
soita
mättäille
roiskin
möngin
mökkiisi
myllään kaiken uudeksi/nurin.

Pohojonen Suomi on työtön ja yötön
hyttyset kaipaavat virittäjää.

Tulukaa! ja tuokaa mummolle
mandariinipussi ja vaikka
liemikuutioita ja maitotölökki
(osote: mökki, Pello,
pellon nurkalta vasemmalle,
lähimmästä vanhainkojista
sata km, postin kohalta vielä
viiskytäkolome km oikialle)

Satummaisuutta

Eräs siili sikari suussaan sillivedessä
lilluu. Eräs mustarastas myyränkolos-
sa nokkaansa kiillottaa. Eräs kultakala
uimakilpailussa hopeamitalin nappaa.
Eräs kastemato tanssikisassa lohdutus-
palkinnon pokkaa. Eräs sinivalas Wi-
kipediasta pippelin pituuden tarkistaa.
Eräs brontosaurus tyhjäntoimittaja o-
maan kaulaansa hirttäytyy. Eräs ekaluok-
kalainen ekana päivänä pulpettiinsa pis-
sii. Eräs kirjailija sanan säilällä pitkän
päivänsä päättää. Eräs ihmiskunta veden
alla hetken henkeään pidättää. Eräs muo-
vipussi jenkkileffassa tuulen tahtiin
heiluu.

Kohta Jumalan keksittyäni aloin ajatella että vedessä ui kaloja. Ennen pitkää tarvitsin ongen ja siihen madon sillä kalat ovat heikkoja vain tosiasioiden edessä. Ennen pitkää kuvittelin että kalaa kypsennetään ... ja huomasin asuvani kerrostaloyksiössä, pakkasessa norjalaista kuutioseitä lyijy- ja radonjäännöksillä. Näitä en ollut osannut ajatella, mutta kuvittelin silti tulevani tyytyväiseksi vaivannäöllä, työllä ja luovuudella. En tullut, mutta aloin kuvitella että on hyvä tuijottaa pikkueläimiä, lähinnä pihan mustarastaita ja erästä siiliä, otuksia joilla ei ole varsinaista mielikuvitusta eikä siksi tarvetta kerätä varastoihin, ajattelin, mutta sitten luin aiheesta kirjan. Ajattelemiselle ja kuvittelemiselle perustettiinkin sitten oma yliopisto, kelpo lasiseinäinen instituutio monenmoista oivaltamista varten ... ja kuolleet herätettiin hengistä, minut myös. Sellaista olivat kirjailijat jo pitkään ajatelleetkin, mutta poliitikot tulivat tietysti 400 vuotta jälkijunassa. Dead men tell no tales, siispä teimme paljon töitä: kaivoimme, kasvatimme, tuotimme, palvelimme kohteliaasti ja teimme eläintarhoihin uusia klooneja. Ne kai olivat melko hämmästyneitä.

Soini halleluja

Missä EU - siellä ongella.

Laulu mustalle

Sanat maata soittavalle taivaalle,

vähän itkua särkyvälle koneelle,

vivahteita särkymisen äänelle:

Glory GLORY

          Halleluja

kun taakkain m(a)aha(a)n lasketaan

GLORY glory

          halleLuja

GlorRY GlORy

          HALLELU(u)JA

ukko släppää (i) Basso(o)aan

glOrY GLO(oO)r(ie)

          HAll(EE)Lu(yi)YA

laulaA va(Aa)lon sam-

                              mU-

                       

                                maan...

hyvää

nimi-

päivää

impi

vaikka

eihän

sellaisia

enää

olekaan

Helpotus

Kun lonkerot vihdoinkin kietoutuvat tämän rakennuksen ympärille
huoneessa jossa on tunnelma, olisin voinut kirjoittaa runon
mutta olen pelännyt että kaikki rytmi on kotoisin karibianmereltä.
Ei se niin ollutkaan.

Jokin punainen omakotitalon kokoinen jolla on lonkeroita kipuaa määrätietoisesti pilvenpiirtäjän lasisessa hissikuilussa. Jokin limainen kuin lahna ja mudantuoksuinen mutta mitokondriotakin pienempi syö tietään totuuteen pikkutytön haimassa. Jokin joka on uhanalainen synnyttää kivuliaasti uuden pennun, nuolee sen kiireesti maailmaan niin kuin eläisi sen kalvolimasta. Jokin ottaa siitä kuvan. Jokin jolla on ollut karvoja mutta on sittemmin menettänyt ne ja joka on osannut lentää mutta on sittemmin menettänyt sen sätkii kaupungin laidalla rakennustyömaan sementtimontussa ja itkee silmänsä kuiviksi, hapertuneiksi, hilseileviksi superpalloiksi. Jokin joka oli viime viikolla eka on tänään toka. Jokin jota äänestystulos eilen nauratti löytää tänään kasvoiltaan uusia, surkastuneita lihaksia: pitäisi muistaa käyttää kaikkia ilmeitä tasavertaisesti. Jokin joka tulee, jää, ja joka jää, ei pysy. Jokin joka on, ei ole, ja joka ei ole, onkin. Jokin joka vielä illalla lensi aurassa on aamulla lopullisesti eksynyt parvestaan. Eikä auraa enää ole, jokin on takonut sen miekoiksi.

Joutsenet kajauttelevat poukamassa sotahuutojaan.

Entä missä on EU?

---

Ja mökkireissultaan runon välitti Erkalle Pauli.

Jukka vaan entäs Pekka

Jukka hakkaa päätä pönttöön sellainen
Jukka vaan on
Jukka mutta
Pekka entä
Pekka entäs sitten
Pekka kun
aina vaan
Jukka?

Metsä rasahtaa

quikka q-luttaa 

käki qq 

väki qq kirjosieppo

tikka hakkaa

päätä pönttöön

kirjosieppo lokki on 

koira selällä

räksyttää

hätäkö sillä

---

Runon editoi Paulin tarjoamasta materiaalista Erkka.

hän on pakannut kaiken tarpeellisen
pesuvehkeitä
raamatun/koraanin
lääkkeitä lääkkeitä lääkkeitä
ihmistä hylkivät alushousut
pieliltään palaneita
ajatusaihioita

sitten hän lähtee
minne nyt kaikki lähtevät
intiaan/kaakkois-aasiaan/tallinnaan
haivaaseen/telvettiin
minne nyt kaikki lähtevät

alkaa laittaa asioita muistiin
nimensä/rakkaansa nimen
päivämäärän
kellonajan
ajankuluksi kukkasen
myöhemmin kun
ajatusten sakka asettuu
ikkunoilla värisevän sadeveden
ratapihan lapsen otsanuurteet
linkkaavan koiran rasvaturkin
tuulenveltoilla
sähkölinjoilla
niskojaan 

nakkelevat

korpit

kun päivän asemakaava on uusi
vieras metsä samanlainen
tutut turpiinsaantimahdollisuudet
vieraan murrealueen vieraassa kapakassa

ei uutta voi ajatella
uutta vain katsoo ja jos on viisas
kyselee unohtaa ja omaksuu siten

rajojen tuntumassa luuloistaan nauttii
ja luottaa uusiin paikkoihin
kuin paikkoihin joihin ei tule sähköä
tulee vain ymmärrys
että on pakannut kaiken tarpeellisen

VAROITUS!

 

SUUTARIN CAPSILLA EI OLE RENKIÄ!

 

***

 

Tämä ei ole kirjoitusta.

Täh.

Että kapina.

Häh?

Vitun apina.

Tietenkin tämä on kirjoitusta.

Olet oikeassa, anteeksi. Luulin vain

kerrankin keksineeni

jotain.

 

Johtopäätös: olen pahoillani, mutta en

enää ole kiinnostunut siitä mitä ottaisit

 

 

                     l l e

                   o  i  t  u  a

                   s  a  a  r  e

                           e l l

tyhjensin pääni...

                          oli siellä kalakin...

      se kupli että kaaos...

                                 ja oli siellä savua...

       ja mooka...

               

                  ja rakastan reisiä...

                          oi näemmehän taas...

vaikka ajattelen hyönteisiä...

                   ...liikaa...

                                tähdet ovat naisia...

autoja ja leluja...

                rahaa ja huumeita...

                                        huumeita...

          ja ikioma saari...

                                          tähdet ovat kitkaa...

                 ilmakehässä palavia...

                          vastauksia rukouksiin...

niin korkea Jumala on...

                       yö yöltä yö yöltä...

       toistuvia toistuvia...

                                   unenkauniita ja...

homeensamoja...

                    pian hermostun...

tälle huoltoasemalle...

                                 pakenen vain vähän...

        kun kallista on tie...

Savu, taimen

      O

        i!

       S

      a

       v

           u,      

                    minne meet? Matkaas

                    syviin laajuuksiin taasko

                    teet? Ja oi! Sä suuri

 

AV A   R       U                    U                              S,

 

                    laajentuvainen, vastaanottavainen kuin

                    nainen. Turhaan tietäs äärettömyyksiin

                    raivaat! Kerran mahtavin kaikista on

 

                                     t a i

                                     me                 t a i

           t a i                   n                      me

           me                                               n

          n                              t a i

                         t a i             me

                          me                n 

                          n

                                                   (kkuu)

Miksi vapiset?

Pelkäätkö että näin kesällä

kun on valoisaa eloisaa

sinut unohdamme sinne?

                                    Hengittelet savujamme

                                    ja saat syövän, et

                                    maasi haikeaa tuijotusta?

Järkiisi siitä! Meressä olet kiinni

etkä silmissä mielissä

                            (mollottava hihhuli, jätä ne,

                              usko ja hulluus. Ne meille!)