torstai 12. marraskuuta 2009

Jälleen yksi myöhäisillan runo,
sellaiset eivät ole minkään arvoisia.
Sitä miettii, miten sanoisi,
kun ei ole mitään sanottavaa,
eikä odota kiitosta turhaan,
eikä tyydytystä.

Päättyykö tämä jonkin suuruuden kynnykselle?

1 kommentti:

  1. niin, tiedoksi siis muillekin: ilmoitin paulille viikon alussa halustani lopettaa osallisuuteni blogissa viikon loputtua.

    tämä runo on aika naseva tiivistys omista viimeaikaisista tuntemuksistani eulinjaparkan suhteen.

    olen myös miettinyt oman uuden blogin perustamista, mutta se tuntuu aika masentavalta. tämä sivu on kotoisa, turvallinen. mutta samassa se tuntuu aika umpikujaiselta ja kerrassaan loppuun kalutulta, hedelmättömältä ja epäinnostavalta.

    aika vaikeaa.

    VastaaPoista