maanantai 23. helmikuuta 2009

Lapsena näin ensi kerran päättömän miehen kävelevän
ja viisitoista vuotta myöhemmin talvella
risteykseen jäätyneen kauniin mummon,
ja vielä hetken elettyäni
soratien joka joi verta.

Uskon edelleen että päättömät miehet kävelevät
ja että vain luurangot leikkaavat nurmikkoa talvisin
ja ettei suurin osa laukauksista ole lähtölaukauksia.

3 kommenttia:

  1. Päättömän miehen kävely ja kapitalismi -
    molemmat kiinni hermokeskuksista.
    Viidakkoveitsen suudelma joka ratkoo lopullisesti irti arjen, vaiko Kalashnikovin luodit jotka imevät sielun kiinni atmaniin. Valinta on aina jonkun.

    VastaaPoista
  2. feisbuuk-ajan lapsena
    suuni on nyt tyytymättömänä mutruna

    miksi vitussa
    täällä ei ole tykkää tästä -painiketta?

    VastaaPoista