lauantai 7. maaliskuuta 2009

Aurinko mollottaa:
Päivää! Päivää! Päivää! Päivää! Päivää!
Päivää! Päivää! Päivää! Päivää! Päivää! Päivää!
Päivää! Päivää! Päivää! Päivää! Päivää! Päivää! Päivää!
Päivää! Päivää! Päivää! Päivää! Päivää! Päivää!
Päivää! Päivää! Päivää! Päivää! Päivää!
Päivää! Päivää! Päivää! Päivää!
Päivää! Päivää!

Mutta Kuu kysyy kuulumisia
ja katsoo kuin olisitte kahdestaan.
Lähettänyt klo

4 kommenttia:

  1. Erkka Mykkänen7. maaliskuuta 2009 klo 22.59

    I dig!

    (mut "mölisee" ja "ja" pitäis musta ottaa pois)

    VastaaPoista
  2. Anonyymi8. maaliskuuta 2009 klo 10.50

    Arkailematta aurinko paljastaa
    mustan maan,
    talvenkalpeat käsivarret,
    kasvojeni pisamat.

    Kuu armeliaisuuttaan antaa
    väsyneelle varjon
    nukahtaa taivaan tähtikatseen alle.

    Aurinko, armas,
    herättää alastoman aamunkoittoon,
    värjää tukkani punaiseksi,
    kertoo möröt talviuniksi.

    VastaaPoista
  3. Anonyymi8. maaliskuuta 2009 klo 19.01

    Tää oli paras kaikista

    VastaaPoista
  4. Anonyymi8. maaliskuuta 2009 klo 21.42

    Tulihan se tänne paul (: t. pipsa

    VastaaPoista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)