Pikku-uutinen

Kesäyö, elävien kuolleiden yötön yö.

Kotona on jäänyt televisio päälle.

Viimeisiin lähijuniin nousee vainajia.

Eikä chat-juontaja osaa vaieta.

                                Aamu valkenee,

                                syreeni kukkii

                                ja seireeni laulaa.

Unohtuneiden trubaduurien kapakassa
seinälle pysähtynyt kello muistuttaa:
vain menneisyys on jäljellä.

Ja lasit seisovat
ja juomat seisovat.

Ja miehet istuvat
ja miehillä ei seiso.

Vaan nurkkapöydässä, missä muuallakaan, juonii
rasvatukkainen, lasisilmäinen turjake hurmeista kostoa.
Mutta pulma kaihertaa: häntä kun epäiltäisiin heti!
Viimein aamun pienimmillä tunneilla ajatus saapuu:


lenkkeilijä on aina matkalla johonkin

lenkkeilijällä on tavoitteita

jos puistossa tapahtuisi murha

kukaan ei epäilisi lenkkeilijää


Oivallus suojapeittonaan
turjake rohkaistuu, maksaa
ja lähtee oitis matkaan.

Ovi käy.

Televisio jää välkkymään seinälle.

Sitä katsellaan hyytelösilmin.

Pölyttynyt ruutu on muuttanut kuvan mustavalkoiseksi.

TAITEILIJA MALLIA "SUCCESS"

Ilmainen näyte:

"Unohtuneiden trubaduurien kapakassa

seinälle pysähtynyt kello muistuttaa:

vain menneisyys on jäljellä..."

-Pauli Tapio

Nordea: 425013-666090

Sampo: 80002-950123381

OP: 574131-202888694

Säästöpankki:440550-266371

Viite: 197669

Y-tunnus: 55861465

Vastaanottaja: Runopojat ry

Summa: 19,99€/säkeistö

Tilaukset: kommenttikenttään

Säkeistöt lisätään, kun maksut näkyvät tilillä.

TAITEILIA MALLIA "FAIL"

”Siinä on sitä jotain,” hän pohtii ja jatkaa:

”mitä ei pysty sanoin kuvailemaan!”

Ja hän siristää vetisiä silmiään

ja hivellen partaansa

unohtuu.

Tässä esitellyt ihmiset

Koulukiusattu on saanut masennuslääkkeitä.          

Koulukiusaaja on saanut masennuslääkkeitä.     

Heidän sisällään on jotain punaista:                          

kuin velttoa, heikosti sykkivää lihaa.                   

He tarvitsevat punk-yhtyeen rääkäisyn:                     

TURKISTARHAAJA MITEN NUKUT YÖSI?

TURKISTARHAAJA MITEN NUKUT YÖSI?            

TURKISTARHAAJA MITEN NUKUT YÖSI?

He muistavat kuinka laulaja repii paidan pois         

ja kaataa tekoverta päälleen, läpsii vatsaansa

                                                    mikrofonin edessä,

mistä vanhimmat katsojat lähinnä huvittuvat.        

Turkistarhaajan pojalla on punk-yhtye                   

treenikämppä on autotallissa.                                     

Vanhemmat tarvitsevat unilääkkeitä                       

ja viimein nukahtaessaan he eivät näe unia.            

                                                                                          

                                    He eivät ole oikeassa,

                                    vaikka olenkin samaa mieltä.

Fin/landia

Vuodenaika, johon tapahtumat sijoittuivat, mainittiin romaanin ensimmäisen luvun ensimmäisessä kappaleessa. Sen koomin siihen ei viitattu.

Keskivaiheilla päähenkilöt tarkastelivat kellarissa erästä vuotavaa lasipurkkia. Sen sisällä oli jotain punaista: kuin velttoa, heikosti sykkivää lihaa.

Huipulla kuvattiin mielivaltaisia, taltalla suoritettuja tappoja. Sankarin kohtalo jäi avoimeksi.

Kirjan lopussa oli painoteknisistä syistä useita tyhjiä sivuja.

Burj Dubai

Yllä Allahu akbark vain.

Huipulla Higgsin bosoni.

Tämän teetti täystyöllisyys.

Tätä se vaati tai sotaa.

Jotta aavikollakin olisi merinäköala.

Jotta häviäjillä olisi kunnon paikka mistä hypätä.

Nöyrästi tuuli kiertää temppelin,

tarpeettoman vain jos on olemassa

myös jumala tai edistystä.

Bondage

Luen romaania puistossa.

Tekstiä sivuilta, joita

tuuli kääntelee eteeni.

Bear Park Café

Karhupuistossa vanha rouva ruokkii puluja mutta hätistää lokin pois.

Uusi alaluokka tekee kung-po -kanaa entiselle alaluokalle.

Lippakioskilla myydään "perinteisiä irtokarkkipusseja".

Verestelen perinteisiä muistojani perinteisellä kahvilla ja tupakalla.

Auringossa farkkupukuisen miehen croissant näyttää viinapullolta.

Mutta tunnistan kangastuksen, minut on kasvatettu kriittiseksi.

Näen kaukaa milloin ihmiset ovat normaaleja. Ne muut voin kiertää.

Olen kävelevä gentrifikaatio. Kysymys on siitä, mitä tarinoita uskoo.

Helsinki on joko mahtava skeittipaikka, lapsiperheiden paratiisi,

talouden veturi tai hämärä ratapiha ja rahat tai henki.

Vasta kun olen nurkan takana, alkaa tatuoitu korsto hakata sivullisia.

Tsuku tsuku

Älä lyyhisty kadulle,
älä asfaltoidu.

Älä uuvahda ladulle,
älä lumetu.

Kuuntele raiteita, niiden rytmiä,
vaan älä pysähdy, ruostu kiinni.

Anna aikaa. Anna sen kulua.

Muistatko?

Se auttaa lokkiakin. Pulua.

Ei anteeksi tarvitse
kenenkään anoa.
Sen vain haluan
suoraan sanoa.

Äläkä anna taivaan painaa yllä.

Kaikki järjestyy kyllä.

Ratamonlehdet povaavat minulle suurperhettä.

Rikkaruoho-optimismia: kaikki on nykyään mahdollista.

Sivuhuomiona: juon viiniä. Nykyään paljon.

Onko ok jos en kehtaa myöntää sitä enään?

Vaikka kyllä minä osaan huolehtia itsestäni.

Niin kuin sinäkin. Itsestäsi.

Onko ok jos käyn tässä kadulla kontilleni?

Olen paikallisia kyllä. 

Mutta suhtautukaa yleismaailmallisesti:

ken kadulle lyyhistyy, hän asfaltoituu.

Ja vihmoo tuuli ja sade ja yö, koko taivas.

Se tavuviiva-taivas. 

Rakkaus ei ole ikuista



Tämäkin on hahmotelma



Tähtiä puitten läpi



Hän on hahmotelma



Hän on tyypillinen mies



Neuroottisuuteen asti vaimoharhainen



Yö



Eskimoilla on lukemattomia sanoja lumelle



Rakkaus on lumivalkoinen



Rakkaudelle eskimoilla on vain yksi sana



Pakkaus on lumivalkoinen



Pakkaus ei ole ikuista



Vain sisältö



Tähtiä pleksilasin läpi



Tuulen läpi



Vittu vavisuttavan tuulen läpi



Kaiken juuriltaan ravisuttavan tuulen läpi



Tähtiä

Ilosaari 08

Laulurinne on purkautuva tulivuori klo 13:00 lauantaiaamuna 

makaan sen sydämmessä sykkyrällä

rikkiin upotettu sammakonjalka kytkennöistä vapaa.

Laulurinne on valtimo jonka seinämiin takerrutaan

savuna ja sirpaleina. Joka oli ennen terve punasolu

juoksee nyt vimmatusti batman-päähineessä,

napapaidassa, kiljuen heittäytyy vatsalleen

ja luisuu kuraista rataa pitkin.

Laulurinne on kummallinen petokala,

elohopeaa niellyt, suomut peltipurkkeja,

kruunukorkkeja. Laulurinteen koskematon väki

Anselmi ja Dynamo häkämyrkytyksen 

voimalla heräävät vouhkaamaan:

"Pullopilluvittuviinaröökirokkihomojätkä

Saikko vittu? Meikä sai! Ja vitut sait. 

No niinpä sainkin. Ime munaa. No en ainakaan sun."

Ne pörräävät mukavuusalueellani, Dynamo sähköttää,

niveleni säpsähtää, tupakkani syttyy, aavistan

miltä Darfurissa tuntuu: "Miksi muka minua

ei tänään joku tappaisi?" Kolmas maailma, kolmas taivas,

kyllä minä kuolisinkin. Herään yöllä ja tarkkailen

kuolemaani: Tahraisessa Borat-uimapuvussaan

joku paikallinen tornaado hyppii telttani päällä,

turha kysyä miksi. Vittuilen sille niin kuin se olisi

ihminen ja se katoaa.

Tämän maailman vapaat miehet eivät ole Nuuskamuikkusia. 

Lierihatun ja huuliharpun tilalla

Ray-Banit ja stereot. Aurinko hirvittää taivaalla. 

Pitäisikö tämän olla hyvä juttu?

Ystäväni onnistui paeta paljain jaloin eräänä aamuna.

Jään yksin. Minä ja nämä nuoret naiset ja joku 

vittumaisesti pörisevä moraali, joka rakastaa mätänevää lihaa.

Aamuyöllä valtimo repeää, suihkuaa taivaalle

ja roskapönttöjen kansia paukutetaan manauksen tahtiin.

Nukkuvat heräävät kun tuli on jo tarttunut niihin

ja lauma kasvaa ja painuu saveen, syö itseään,

kuluttaa kaiken hengitysilman, kiehuu elävältä kuin matelija.

Niin tapahtuu maailmanloppu useilla tavoilla. Päättyy yö,

päivät päätetään ja muisto on kuin ylensyöntiin kuollut

naakka tai aivan hullun kokoinen mato.

1L0544R1C0CK
1L0V44R1R0CK
1L0544R1R0CK
1L07544R1C0CK
1L0V44R1C0CK
1L07544RIR0CK
1L0544R1C0CK

01 073 6641105

"Sous le pont 683243 coule l'125454"
- 5237871 Apollinaire

0!

Oi 53811,
53811!

Olet 5x,
olet 5x + 6
olet 5x^2 + 7b +6!

ja 1+1 kuin 2+2

eivätkä 7785 riitä,
eivät 30, Eivätkä 0069

ja vielä enemmän, vielä...

vielä 1738,

1738 89 7 1738 0
53811
1879
553 42
53811
89 0 0
4409.

53811 minun omani
vain mahdoton tää 048, 048...
048...
048...
048...
048...
048...

"NRK... Gääk - gääk... hueik... rääk - gääk... rääh - rääh."

- Veikko Huovinen

---

Ei kuikka ole digitaalinen

se vaan on sellainen

se on niin vedenvärinen

kalat uivat läpi sen

---

Paulin runo

Haiku

Ulapan tiirat.

Kivelle asetellut

säkeiden pätkät.

Hei minulla oli ikävä.
Kahdessa viikossa näin harmaapäätikan,
harmaahaikaran, neljätoista harmaata aamua
jotka pakottivat itsensä päähäni vittumaisina
ja rytmikkäinä ja tein ruokaa (olen unohtanut
miten suolataan pieniä annoksia) lauloin lentäjänpoikaa
ujostelin ja uudistuin (oli opittava ruotsia).

Kiikaroin ulapan tiiroja rävähtämättä
kuin kivelle asetettu vadillinen silakanpäitä
mutta (anteeksi, keskeytän sammuttaakseni valon)
vertaisin ikävääni itämereen jonka suolaiset laineet
hajosivat rannan kaisloihin
kuin viestinsä unohtaneet kuriirit,
vain säkeiden pätkiä tuoden.

Oli palattava kaupunkiin ja jatkettava kuin

(Siis tulin just turust, kiitti teille, tämä hätäisenä tiedotteena,
voisin jatkaa velvollisuuksiani. Tosin lähden tästä huomenna
viikoksi Etelä-Karjalaan, muttei se haittaa, ja sori Erkka, olin
hemmetin kiireinen, soitan sulle huomenna, kun olen edes
etäisesti edes vähän tästä asettunut.)

Hän astuu lavalle
hän on gorilla
hän on nainen
hän on lavalla

Hän "ylittää oman eksistenssinsä"
yleisö kuplii ihastuksesta

Hän esittää pienen
tanssin esityksen päätteeksi
ja yleisö ei enää tiedä
mihin loppuu gorillan rooli ja mistä alkaa
ihmisen näytteleminen

Kirjoittajat ja yleisö

Tämä on sirkus. Kolme ihmistä kirjoittavat, kukin tavallaan. Sitten ”katsotaan vain mitä tapahtuu”. Karhu ajaa pienen pienellä polkupyörällä esiripun edessä. Yleisö on ”revetä liitoksissaan”. Nämä kolme ihmistä, yksi gorillan näköinen, yksi banaaninnäköinen, yksi trapetsin näköinen, ovat ”kuin luotuja tähän työhön”. Keskimmäinen heistä, siis banaaninnäköinen, kuolaa nahkavyölle nimensä. Siinä lukee suurin valkoisin kirjaimin ”Banaani”. Se on kuin kirjoittaisi kammottavassa interracial-yhdynnässä nimensä valkoisella siemennesteellä mustan naisen rinnoille, paitsi että nyt kyseessä on koko perheen näytös ja että lapset hurraavat mutta aikuiset näyttävät pitkästyneiltä. Tähän tilanteeseen parhaiten sopiva sana on ”cheer”, joka perustuu yleisön äänen ymmärtämiseen sirkkojen sirityksenä. Gorillan näköinen kirjoittaja nousee ylös. Hän näyttää valtavalta. Hän on aivan musta, vielä mustempi kuin gorillat ovat. Hänestä roikkuu jotakin, ilmeisesti ulostetta, ja hän istuu paperille ja kirjoittaa sanan ”Gorilla”. Yleisö villiintyy täysin. Osa yleisöstä (myös miehiä) pyörtyy: milloin ihminen voi nähdä Gorillan kirjoittavan ulostellaan ”Gorilla” sillä tavoin että ulosteen jättämä jälki on aivan tasaista, kuin musteen tekemää? Yleisö ”ei ole uskoa silmiään”. Trapetsitaiteilija nousee lavalle ja kiipeää viimeisen kirjoittajan harteille. Tämä kirjoittaja on kuin mikä tahansa trapetsi, joka kannattaa ponnisteluitta taiteilijan painon ja antaa hänelle mahdollisuuden tehdä huikean viimeisen temppunsa. Tätä näytöstä seuratessaan yleisö on ”pudottaa silmät päästään”. Kauhistus ”on käsin kosketeltava”. Trapetsi pudottaa trapetsitaiteilijan pudonneiden silmien päälle, ja räiskähtäneistä valkuaisista kirjoittuu sirkuksen seinälle ”Trapetsi ja trapetsin tragedia”. Yleisö ei voi koskaan unohtaa tätä elämystä. Kirkaisut täyttävät sirkusteltan: jalkojen töminä, suorana huutavat kurkut, itkevät lapset. Osa yleisöstä lähtee juoksemaan, mutta kaikki jotka yrittävät paeta törmäävät ”No escape!” -kyltteihin.

Menin Jyväskylässä hautausmaalle

Menin Jyväskylässä hautausmaalle, koska
ei ollut parempaakaan tekemistä, sillä
palloni olivat loppuneet. Satuin avaamaan
pelottavahampaiselle naiselle portin ja
hän otti asiakseen opastaa minua. Naisen mukaan
kuljimme kaupungin kauneimmalla hautaus-
maalla, sillä ”kivet sammal ja historia” (hän
oli vahvasti päihtynyt). Nainen oli raivostuttava
ja muutenkin outo ja lisäksi tiesi kivistä kaiken. Ai-
na oli jokin uusi hauta tai patsas näytettävänä ja siitä
jokin vitun tarina. Minä en kehdannut lähteä omille
teilleni, sillä pidin käytöstavat mielessäni (eikä
minulla sitä paitsi ollut parempaakaan tekemistä,
kun kerran pallonikin olivat pyörineet tiehensä).
Kierroksen päättyessä nainen esitelmöi erään nuo-
rena kuolleen runoilijattaren haudasta: Asp hänen
sukunimensä oli, ehkä Ida tai jokin, mutta etu-
nimestä nainen ei voinut ”mennä valalle”. Hän
vain jaaritteli, enkä minä puhunut yhtään mitään.
Jossain vaiheessa nainen paljasti itsensä, mutta se
ei oikein herättänyt minussa kiinnostusta. Viimein
löysimme
Isa
Aspin
hautakiven. Tuijotettuamme sitä pitkään ärsyttävä
nainen viimein hyvästeli minut ja meni pesemään
isovanhempiensa kiviä, minä jäin harhailemaan, varjoni
katseli hautoja. Kiertelin vielä jonkin aikaa ja annoin humalani
laskea. Sitten palasin sinne missä muut minua jo huolestuneina odottivat.

Pankista elokuvateatteriin salissa eläviä kuvia

seinällä niin kuin mielessään näkee kaiken kuvina

tai liikkuvina kuvina muttei koskaan kahta samaan aikaan

eläviä ihmisiä katsomassa eläviä ihmisiä eläväksi

kuvaksi muuttuneena hassua kun sitä ajattelee

niin kuin tämä kirjoitus muuttuu mielessä

eläväksi mitä sekin on elääkö kivi elääkö puu

onko eläminen määriteltävissä vain biologian termein

ei edes mennä siihen millaista on hyvä ja huono

elämä nyt sankari ampuu vihollista joka on 

paha ja sankari hyvä

elokuvan lopussa ymmärrän että olen katsonut aivan 

väärää elokuvaa ja lähden pois kävelen

kaupungilla varjoni seuraa kivistä seinää

pitkin kiinnitettynä minuun

tuntuu kuin se nauraisi

selkäni takana

Hienot puvut hämmentävät meitä

Jos olet sattunut syntymään vaikka Darfurin alueelle
voi tulevaisuudennäkymät olla aika tylyjä
verrattuna siihen että asuisit Espoossa
ja isä kävisi Handelsbankissa töissä.
Varattomien lapset ei opi edes käyttämään koneita,
koska kaikilla perheillä ei ole varaa koneisiin.
Siksi on parempi että lapsille
annetaan koneet heti koulun alussa.
Tänk good UNICEF auttaa Afrikan lapsia!!!
Ikävä kyllä elektroniikkaromun myrkyt
uhkaavat paikallisten lasten ja nuorten hyvinvointia
ja monet sairastuvat parantumattomasti.
Kyseinen elektroniikkaromu tuodaan
kaikkialta Euroopasta
mutta ennen kaikkea Pohjoismaista.
Se on kulutusyhteiskuntamme merkittävimpiä haittoja.
Nyt kansainvälisen yhteisön on
jatkettava tehokasta yhteistyötä
ja tiukennettava säädöksiä,
jotta edes osa maailman metsistä saadaan pelastettua.
Rikkaat ja köyhät tuhoavat Telluksen
yhteisvoimin ja täydessä ymmärryksessä,
mikä on hieman kummallista koska kaikki he
vakuuttavat rakastavansa lapsiaan ja näiden lapsia.
Joka kolmaskymmenes sekunti
lapsi kuolee malariaan
jossakin päin maailmaa,
vaikka malaria on tauti johon on olemassa lääkkeitä.
Tämä on tuttu huomio, samoin se että
lasten ja nuorten urheilu- ja harrastustoiminnan
tukeminen on ensisijaisen tärkeätä
tähdättäessä terveeseen elämään.
HIV/AIDS-vanhemmuus on ongelmallista,
ja siihen puuttuessa on
syytä olla hienovarainen.
Monet jäävät orvoiksi Hi-viruksen takia.
Lääkkeitä on vain vähän saatavilla,
ja ne ovat paikallisten näkökulmasta
saavuttamattoman kalliita.
Kaikkia ongelmia ei tietenkään
saada koskaan ratkaistua.
Silti kannattaa yrittää miettiä mitä itse voisi
tehdä paremmin.
Jokainen voi esimerkiksi
vähentää lihansyöntiä tai autoilua.
Espoossa ja Keniassa ihmisten ongelmat
ovat yhteisiä, vaikka he eivät ehkä tajua sitä
ja elävät omassa paikallisuuden kuplassaan.
Avustustoimintaan sisältyy paljon
näkymätöntä väkivaltaa ja alentavaa mielivaltaisuutta,
joka pelastamisen lisäksi myös tuhoaa elämiä.
Maailmanpankin linjaukset ihmetyttävät monia.
Pankkiirien logiikka yleensäkin on erikoista,
kuten investoiminen asekauppaan
ja muihin epäeettisiin hankkeisiin
jotka eivät rakenna yhteiskuntaa vaan tuhoavat sitä.
Tuntuu hullulta että he ovat silti
niin suloisia mustissa puvuissaan
ja värikkäissä kravateissaan.
Ajattelevatkohan he edes koskaan mitään?
Sokea imago-suunnittelu jossa hienot puvut
hämmentävät meitä
ja vakuuttavat puhujan totuudellisuudesta,
on tullut jäädäkseen.
Tällä hetkellä Planilla on käynnissä
64 lasten mediahanketta 31 maassa.
En oikein ymmärrä projektien valtavuutta,
ja kuten useimpien
myös minun on vaikeata kuvitella
elämää etiopialaisessa miljoonakaupungissa.
Minun on vaikeata
olla yksin.
Kuvittelen että vuorokaudenaika
vaihtuu toiseksi
ja että tulee yö.
Juuri nyt tahtoisin juoda pillillä rakennuspölyä
ja katsella maailman purkamista
tennispallon kokoisiksi käsitettäviksi möykyiksi.

He on Prisman ne on -valot

Rakennusmiehillä on keltaiset liivit jotta heidät huomattaisiin.

Liikemiehillä on mustat puvut lolll?!?!1?!?1?!+!?+!??1+!?+ jottei.

Skalpelli viiltää teoriaa

eläimet juhlivat

suuressa ostoskeskuksessa.

kaikki säkit ovat parodiaa kaikista säkeistä

kaikki kirjat ovat parodiaa kaikista kirjoista
kaikki eläimet ovat parodiaa kaikista eläimistä
kaikki teoriat ovat parodiaa kaikista teorioista
kaikki elämä on parodiaa kaikesta elämästä


kaikki terrori on parodiaa kaikesta terrorista
kaikki kauhu on parodiaa kaikesta kauhusta
kaikki dekkarit ovat parodiaa kaikista dekkareista
kaikki rakastelut ovat parodiaa kaikista rakasteluista


kaikki viisaudet ovat parodiaa kaikista viisauksista
kaikki tunteet ovat parodiaa kaikista tunteista
kaikki palaaminen on parodiaa kaikesta palaamisesta
kaikki säkeet ovat parodiaa kaikista säkeistä

kuuntele aina sydämesi ääntä

Häpeä

Suu sillä oli kuin poikittainen kirveenvarsi ja kivekset kuin suurella sonnilla. Se piti valtavaa meteliä eikä pysähtynyt laisinkaan. Katsoin sitä puun takaa enkä uskaltanut liikkua. Se oli kuin jokin alkukantainen, esihistoriallinen hirviö. Jokin siinä kuitenkin muistutti ihmisestä. Mieleeni tuli myytti minotauroksesta. Se piti niin kovaa meteliä, että laskin alleni. Ihmettelen kuinka kukaan muu ei ole nähnyt sitä tai edes kuullut sen pitämää ääntä. Sellaiset pallit! Jälkikäteen yritin etsiä uutisia lehdistä ja internetistä, ei mitään! Ja kuitenkin kuivumassa roikkuvat housuni todistavat minulle: tämä todella tapahtui.

kiivi; kiveys

kireys; kives
kives; kirves
kiivi; kiveys


                             ien;kirves


kives; kiveys
kireys; kivet
kirves; kives


                             suu; kives


kiivi; keveys
kiveys; kives
kives; kirves

- ...
- ...
- ...
- ??
- ...
- ?? ??
- ...
- ?? ?? ??
- ...
- ...
- ...!
- ...
- !
- ?
- !!
- ?!
- !! !!
- ?! ?!
- !! !! !!
- ...
- ...
- ...
- ...?
- ...
- ...
- ...
- ...