sunnuntai 15. maaliskuuta 2009

Katu

Kaikki mikä on metsästä paennut
häntää hakee, päissään jahkaa.

Tyhjiinluikerreltua luotua nahkaa,
moreenia, puoliavointa silmää,
sydänkohtauksen saanutta mustetta.

Iltaisin katu kevenee,
nukahtaa, kohoaa,
levenee taivaalle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti