että on päivä
ja puut heiluvat vimmatusti,
lakki tempautuu päästäni
niin että tuulee
ja koska tervehdin naapuria,
mustaa tyttöä,
hän kävelee rappukäytävässä vastaan.
On nälkä ja syön,
juon teetä
ja luen
ja luen
niin postmodernia fiktiota
että yritän
olla olematta
yrittämättä
olla olematta
olemassa.
jahas, rivitykset sitten pelaa!
VastaaPoistahieno runo, paradoksit ja lopun mindfuck varsinkin toimii tosi hyvin. asettelu miellyttää myös, mutta vois olla ehkä vielä aavistuksen rikotumpi.
Niijuu, kyllähän se muutamilla hakasulkeilla paranisi =D Olet itseasiassa oikeassa, mutta olen huomannut että tämä blogi toimii hyvin tämmösenä ideoiden raakaversiointialueena, sitten voi kukin tahollaan kehitellä lisää jos himoa riittää.
VastaaPoistaRivitykset toimivat nyt kun safaria käytin, enkä painanut tabulaattoria, vaan siirsin kaiken välilyönneillä. En silti luota tähän pätkääkään, kyseessä voi aivan hyvin olla pelkkä sattuma.