Junamatkan kuvaus

timo} himo

Erotetaan

jyvät                   akanoista

hyvät                   pakakanoista

syvät                   mataloista

pirut                   paroista

jalattomat              jaloista

jotkut                  joista

toiset                  toistoista

loiset                  loistoista

vorot                   viroista

varkaat                 varoista

homot                   himoista

timpat                  timoista

kimpat                  kivoista

kanit                   kanoista

hanit                   hanoista

tavut                   tavoista

sillit                  silakoista

jupit                   nokioista

pellet                  piloista

ravut                   revoista

...                     ...

pakana


pakana pakenee

pakolla

pakolla pakana pakenee

pikana 

pakana pakenee

pakolla & pikana

pikana & pakolla pakana pakenee


pekonia

Sankariajasta

Ylitin Mississippin kolmivuotiaana

(se puhuu kuollutta kieltä,
         sitä ei voi tajuta
kun taas joku Vantaa
                          vaan antaa,

tuo kaksoiskonsonanttien
     välissä vierivä virta,
         vanha pakanajoki,
jonka puristuksissa
                  Huck, Tom and Jim,
kolme pientä poikaa: i, i ja i
       yrittävät rantautua
avoimempaan sanaan:
                         ILLINOIS
where a man can be free)

ja kaksikymmentä vuotta
                siitä on lyhyt aika

Viikon teema: sana

                                                                                                                                                                  suomi

                                                                                                                                                                    :

                                                                                                                                                                  suomia

Tempuntekijä katuu

Syöksyn rautatietä seudulle
jolta valo ja kipinä uupuvat

Pimeälle laiturille,
vanhalle tutulle.
Tuliaiskassit ovat niin
raskaat -

myyttien luominen uudelleen
tähän päivään opetuksineen
tai ilman niitä, kriittisesti -

se on helvetinmoinen paskaduuni!

Puhuttiin sitten valon- ja tulentuojista
tai samaa kaavaa jankuttavista idiooteista -
minulla on leegio epiteettejä.

Kallavesi

Perustuu tosi
          tapahtumiin:
on       heitä       jotka
          tulevat  väittämään teille
ettei järven pinta nouse

kun sinne valuttaa tipan           pipetillä. Sitten ovat he
                           jotka tulevat huutelemaan teille
                           mammutinluutorneistaan      .       Heistä
                           älkää ottako               vaarin.

              Tämä on hyvin
              arkaluontoinen asia tämä
              on hyvin kiinnostava asia
              tämä on hyvin
              asiallinen          asia.

Sankariajan sanomat:

Perustuu tositapahtumiin tjsp.

1932 ennen aikamme alkua edeltävän ajan alkua:
Herakles Tyrannosauriin kanssa tukanuottasilla
Linkola (s. 2009eaaeaa.) tuomarina -
voittaja saa syödä häviävän lajin sukupuuttoon.

Kadotettu maalaus

           kuten dinosaurustenkin
    sopeuduimme sinivalaiden 
               sukupuuttoon 
            oikeastaan melko 
                           vaivattomasti

Oidipus Rex incest sex

Tämä on paperille kirjoitettu runo
Tämä on paperille kirjoitetun runon myytti
Tämä on paperille kirjoitetun runon myytin toisinto
Tämä on paperille kirjoitetun runon myytin traaginen toisinto
Tämä ei autta sietämään holokaustia, ei tuo valoa arkeen
Tämä on mieleenpainuva sitaatti paperille kirjoitetun runon myytin muinaisesta toisinnosta
Tämä on jumalien panemista halvalla
Tämä on Parnassoslaisen muusan ja Sturen vanhassa mestarissa jalkapalloa katsovan kaljanjuojan vähämielinen idiootipoika
Tämä on myytti Pentti Saarikoskesta lähiöbaarissa kirjoittamassa vihkoonsa Totuutta.

On väärin tappaa 5 000 000 ihmistä

                        hiljaisen    natsin    valtti





                        on    vanki,       suupaltti

Theremin fugue: myytti

Tempuntekijä, kuuro lintu
laskeutui kerran maan päälle
nokassaan ääni: katkeamaton laulu
maan mykille apinoille

ja kuin siat säkeissään, säkeittä, säkeistöittä
mykät aloittivat riemukkaan ölinän:

"...ööääööaeuiooööääööaeuiooyy
...yiyiyuuyiuu... ...aaaaa...
...eoeoeo... ...uiouioyuiooiuy..."

Virtaukset risteilivät, limittyivät,
kaaos oli hampaaton, aidaton:

soipi        fuuga        hullu         vailla
     hullu         soipi         fuuga         rytmiä
soipi        fuuga        hullu        vailla

Torilla oli elämää,
kansa oli kuin soitin,
jota Jumala soittaa
koskettamatta, likaamatta,
kuin kunnon jumalan
arvo vaatii.
    ...elävä
               urkupiste...
                          Hetken viattomuus,                                                                                                   
             vaan kyräilevä aristokratia,                                                                                                   
                                   rumpalijoukko,                                                                                                   
                          huulten pärisyttäjät,                                                                                                   
                         hampaan kalisuttajat                                                                                                   
               pian aitasi fuugaavan sakin                                                                                                   
            ja patosi virran, kovin iskuin                                                                                                   
              erottaen vokaalit toisistaan.

kaunis "aaeyääeoiiae" oli pian jo:
"Taas me ymmärrämme toisiamme!"

ja vain ne urheimmat,
          hakkasivat kielensä irti
 repivät hampaansa
         estivät käsiään taputtamasta,
sormiaan napsumasta,
 kutistuivat niin, että katosivat
puiden latvaoksistoihin.

miten joku ei voi ymmärtää jotain

The Renegades

Pukisin tästä kengät jalkaan
ja lähtisin ulos tuonne,
missä vielä sataa ja tuulee.

Tarviiko vääntää rautalangasta
itselleen uusi ihonväri,
vai rytmimusiikki,
joka heiluttaa häntää
Perkeleen edessä
ja katsoo niin hellästi?

minun päätäni painetaan hiekkaan

olen kartanoni vanki

neekerit eivät koskaan voi oppia lukemaan

röntgen-kuvassani ei näkynyt mitään, ymmärrättekö. Ei mitään

kun silmääni teroitetaan oksennan sivistystä

koululaiset joutuvat pyyhkimään takapuolensa A4-arkkeihin

en voi laueta yhdynnässä jos mukana on lisäkseni vain yksi ihminen

tutkijoiden mukaan torakkaseksistä puuttuu tunnetta

tunnelin päässä on valoa (lisäksi matkan varrella on lamppuja)

neekerit eivät koskaan voi oppia rauhallisuutta

syötyään sieniä värit yllättivät hänet

kaikki on menetetty kun lapselle kasvaa kynnet

ennen junan sihinää hän kuiskasi pikkusiskolleen tarinan

kaikki rapautuu, myös talot ja mielet

nostalgia on minulle lähinnä sivistyssana

ennen karitsan uhraamista hän piti sen kanssa hieman hauskaa

Nostalgia

Yo-lakeissaan
mätänevää kariketta
Tshernobyl-nuoret
muistelevat menneitä.

Epämuodostunut
nuoruus karistaa
       etuajassa
kellastuneita lehtiä.

kadulla kävelee kuuluisa näyttelijätär

          hänet ohittaa mies
miehen päässä on multainen pipo
           mies vääntää niskojaan varmistaakseen
       oliko se todella se
            
                                                    mies harmittelee
                                           jäi hattu nostamatta

                               M U T T A
            H U O M A U T E T T A K O O N

   ei maalainen olisi

                kaupunkilaista huomaavaisempi jos

                                   voisi valita

Vaatelias ehdotus

Valtakuntani periköön ruumiini syöjä.

Sillä koiranpäinen Midas olin minäkin aikanaan,

vapaaherra ja kokonaan omavarainen.

Kuin Henrik VIII minä katsoin raveja

ja annoin vaimon roikkua rauhassa.

Kuin Kippari-Kalle söin pinaattia ja rähisin.

Kuin Nuwas roikuin lastentarhojen lähistöillä,

kuolasin ja haisin karmivalta menneisyydeltä.

Kontulaan minä läksin maailmanloppua vartomaan,

laukussa homeista leipää ja piimää, suolaa,

retkilapion lavassa verta ja multaa,

vuoriin ommeltuna hämäriä velkakirjoja.

Lapseni opetin kaluamaan luita jo ennen syntymää.

Smór?

Aamulla poimin raitiovaunusta
keltaisen paperitollon –
ryppyinen mytty osoittautui
muistilapuksi.



Miksen menisi
sisälle tähän elämään,
tuumin ja suuntasin
Kontulan S-Marketiin.

Silmistä näkee kaasukammioon,
ja aamuisessa suussa kulunut kieli
kuin siivoamattoman julkisen vessan
pisuaarin alle heitetty
epämääräinen paperitollo.

Ilta tuli ja meni
kuin taksikyyti Moskovassa:
satunnainen kaukasialainen perheenisä
hankkii ratin takana lisätuloja,
kenties näyttää kuvia perheestään
tai ajaa sivukujalle ja ryöstää hädissään,
koko humalan siunaama elämän rikkaus
ja köyhyys.

Tallinnan Katariinanpuistosta
minä löysin tammenterhon,
jolla on taikavoimia.
Kannan sitä taskussa,
tai kämmenellä
kun menen asuntonäyttöön
minulle tulee oravia mieleen.

Ennen kuin nämä mättäät ja kannakset ja höyryävät nevat vuorattiin mukulakivillä, ennen kuin rattaat kolisivat niillä, ennen kuin rattaiden kopeissa kalisivat puuhkiin ja puuteriin pukeutuneiden naisten hampaat, ennen sitä aikaa tästä kulki huurteisina aamuina lammelle peura. Ei, ei tästä vaan

.................................................tästä, mihin auringonvalo kävi sumuisin raidoin ja kaarevat männyt loivat holvikaaren – ihmisen silmään olisi näyttänyt kuin lampi kutsuisi ryypylle – tästä kulki peura aamuisin herättyään ja haisteltuaan kumppaninsa turkkia ja kiehnättyään sen lämmössä niin että sai tarpeekseen. Molempien ikäväksi peura lähti, ja kylmä pimeä metsä tuli vastaan ja eläin sulki itsensä suojautuakseen. Matkan taittuessa jäätynyt sammal ratisi kavioiden alla ja peuran silmät vetistivät pakkasen pelosta ja petojen. Rannalla eläin rikkoi kuonollaan järven ylleen kehräämän kalvon ja joi, kunnes jäähileisestä vedestä turvonnut vatsa painui maahan. Ja peura palasi lämpimään pesäänsä missä kumppani uinui päiväunta, kävi siihen makuulle ja soi itsensä jälleen olla aivan kokonaan auki. Vaikka vatsassa yhä kylmäsi, oli silti hyvä.

Muistiinpanoja Tallinnasta

Joka aamu Tallinnan rahvas
astuu linja-autoon,
kulkee Lasnamäestä Vanalinnaan.

Siellä rappaa keskiaikaista laastia,
oikoo rännejä, viilaa mukulakiviä,
konservoi lohikäärmeenluita,
Tallinnan uuttera väki.

Ulkomainen taidehistorioitsija
kulttuuritoogassaan
arvuuttelee Kadriorgin alkuperäisväriä.

Viereinen Meri huutaa Ilvekselle ohjeita,
kalisutan hampaitani räntäisellä torilla.

Ilta rantautuu,
Tallinnan ahkera rahvas
köröttelee lähtevien laivojen ohi
takaisin Lasnamäkeen.

Viiden ja korkealla

Kun kärpänen heittää ylävitosen, eihän sitä oikein tiedä miten vastata. Olen viiden ja makoilen uuninpankolla. Jos kömmin nurkkaan kyyryyn, huone peittyy ja näen televisiosta vain mustan yläreunan, josta työntyy harmaa kiiltävä teksti. Isästäkin vain hiukset, niistä höyry nousee, saunahöyry, ja kuulen Kari Salmelaisen äänen ja orkesterin välisoiton kun sanotaan jotain hauskaa. Tähdet ovat kaukana, myös niiden valo matkaa kauan. Lyön kärpästä avokämmenellä, napakymppi. Ehkä se olisi toivottanut minulle hyvää nimipäivää, kaiken varalta, eikä olisi surrannut enää pitkälti. Palatessamme kaupunkiin puut moottoritien varressa palavat. Äiti katselee keittiön ikkunasta naapureita, pasta unohtuu liedelle. Inte al dente, veli sanoo. Kun isä heittää ylävitosen, en oikein tiedä miten vastata. Pöydän alla sisko kutoo seittiään.

Juhani-pappa uuninpankolla

Juhani-pappa uuninpankolla,
miettii kengän ominaisuuksia:

Kengällä kävellään,
mutta jos rakkuloita tulee,
niin ei voi kävellä, ei,
kengän pitää olla halpa,
ei ole hyvä pröystäillä,
eikä prameilla. Muuten,
niin kuin Jurvasen ylpeä isäntä,
sitä löytää takapihalta
lastensa rakentaman
pyramiittihauvan.
Minkä tähen semmosiakin
rakennetaan, keskelle
peltoa, sitä en ymmärrä,
jos päälle jaksaa kiivetä
ei näje kun peltoa vaan
ja poroaitausta ja muistaa
keskeneräset hommansa.

Juhani-pappa uuninpankolla
puhaltaa saviseen kukkopilliin:

TUU-UT-TUU.. köh köh,
musiikissa on hyvä asia,
mutta siinä on syytä olla tahti,
mieluiten polkan,
pilli ja kengänpohja,
siinä soittimet,
ei tartte olla kalliita vehkeitä,
vaan tarkat sormet
ja sattumaherkkä korva,
elikkä taju, ja niinku
Satakieli-Matias sanoi,
että talo se raikaa
kun rytmiä poljetaan,
mutta ei jos on parkettilattiat,
tai jotkut laminaatit,
vaan pitää olla tuppeensahattua,
se on hyvää puuta.

Juhani-pappa uuninpankolla
ei aivan pienten asiain parissa
puhdehetkiään vietä.

kenkä

siihen voi laittaa jalan
sitä voi kopistella
siitä voi saada rakkulan
sen avulla lapsi oppii sitomaan rusetin
se suurenee iän myötä
kunnes lopulta kasvaa enää leveyttä
se tuo mieleeni kävelyn
se tuo mieleeni tien
se tuo mieleeni matkan
se tuo mieleeni nepalin
se tuo mieleeni vuosittaiset jakkitaistelut
kuulemma
se vertautuu penikseni kokoon
se tuo mieleeni keilahallin
ja hien hajun siellä
ja hienot illallistanssiaiset
ja nahkan hajun siellä
ja sikarin
ja hien hajun siellä
se sopii tuhkimon jalkaan
tuhkimo on ihminen
      suden jalkaan se ei tietenkään sovi
se on fallossymboli
se on vulvasymboli
saada kenkää tarkoittaa
saada potkut
saada potkut tarkoittaa
menettää työnsä
niinpä se tuo mieleeni yhteiskuntamme tilan
etenkin erään kengättömän miehen
raitiovaunussa
miestä nauratti hirveästi jokin
mitä itse en oikein tajunnut
illalla
sivistynyt ottaa siitä jalan pois
laittaa sen telineelle
siihen missä on sen pari
sen sijainnista suhteessa
toisiin kenkiin kenkähyllyllä
saatetaan riidellä verisesti
sillä voi heittää vesilintua
sillä voi heittää austin powersia
sillä voi heittää george w. bushia
osua keskelle otsaa
ihan keskelle otsaa
ihan vittu keskelle
george w. bushin otsaa
maailmassa jossa
on kaikenlaisia
ihan todellisia
ja mahdollisia
mahdollisuuksia

KAUHU!

Pimeys: sysi ja säkki,
yö,
  musta kuin läkki.

Alkukantainen vaisto
se vain
         ei muuta,
ei epäuskoa,
         kiljaisuun suuta.
Luutasi kaluaa,
         lihaa kun haluaa
peikko tai susi,
         puun juurella kusi
ja kusijan veri...

 ...vain kaiku
        syysyöhön
                   kipusi.

Otan varmuudeksi kaksi säkkiä, jos

kuitenkin tulee sen verran.

Hän souti selälle, veti verkot, ja tulihan sitä.

Olipa hyvä, että otin kaksi säkkiä, vaikka

olin olla ottamatta, hän mietti.

Pirtti

Niin, Antti Hyryltä on nyt tullut uusi kirja, Uuni sen nimi on, se kertoo uunin muuraamisesta. Antti on kotoisin sieltä mistä minäkin. Minä en näe enää lukea sillä olen niin vanha, mutta Antin edellisen kirjan Aitan näin vielä lukea, kun olin silloin vielä nuorempi, siitä on nyt kymmenen vuotta. Aitta on hyvin mielenkiintoinen kirja, se kertoo että mitenkä aitta rakennetaan, mutta se on paljon aihettaan suurempi kirja. Kuulemma on tämä uusikin kirja Uuni, tai niin Antti kuului vävyn naapurille sanoneen, niin, se naapuri on tehnyt yliopistolle tutkimusta Antista ja sitä kautta sitten tuntee sen. Niin minäkin sen tavallaan tunnen, tai tiedän Antin kuulumisia ainakin, kun Anttihan ei haastatteluja anna. Antti ei pidä julkisuudesta, uskovainen kun on. Tai onko sillä mitään tekemistä sen kanssa.
Antin uudessa kirjassa voitaisiin puhua eurosta, kun se on kerran tullut tällä välillä. Voisi ostaa muuraaja vaikka muuraustarpeita ja eurolla pitäisi sitten maksaa, vaikka enhän minä mikään kirjailija ole. Silloin kun Aitta julkaistiin, ei ollut euroa meillä, siitä on nyt kymmenen vuotta. Euro on ollut jo seitsemän vai kahdeksan vuotta. Seitsemän. Mutta minun aikakäsityksessä se on lyhyt aika, minulla on jo ikää ja kokemusta. Eivät uudet asiat oikein tahdo tarttua, valuvat vaan. Ne huomaa kyllä ja niitä saattaa katsellakin hetken, mutta pidemmälle ei jaksa kiinnostaa, sellaista se vaan on.

Varpaiden lämmittelyn alkeet

Missä kauppaa käydään,
  siellä ihmiset kohtaavat
mietin
     post-apokalyptistä maailmaa
  Haminan Sokoksen parkkihallin
        rullaportaissa,
  miten tulla osaksi
           metsien kansaa metsissä
kravattien lakastuessa
       kun yhteys toisiin maihin
saadaan kärpässienten myrkystä
  kun kieltä tärkeämmäksi
      käy kuuluva kutsuhuuto

En tiedä miksi västäräkki häntäänsä heiluttaa,
mutta jotenkin kai, omalla tavallaan, se tuo
tasapainoa maailmaan.
                    Korjaa rtymin
                    nyrjähdyksiä.

Älä väsy, västäräkki, paskanna,
paskanna päihin.
                    Ärsytä, ärsytä
                    aijeeraa niin,

että pölykapselia potkaistaan,
huudetaan perkelettä, saatanaa,
turhaudutaan: olkoon koko paska,
ketjussa tupakoidaan ja
                     tapellaan,
                     humallutaan,
           onnettomina kuollaan
               kerta kaikkiaan
           unohdetaan
eläimen tarkoitus kokonaan,

yli -
    päänsä

vähiten menehtyy, kun hyväksyy
että tyhmä voi olla, olematta
toisten tunkiolla.