maanantai 21. syyskuuta 2009

metroaseman autiossa hallissa
klo 19:52 lauantai-iltana
teinihoppari on irrottautunut
kaveriporukastaan hetkeksi
hän tanssii peilikuvalleen
armottoman viileesti
peililasit päässä
iPod korvissa
vääntelee käsiään
nostelee jalkojaan
sanoo jou ja
hand ova them nikes
or I cap u mothafucka
peililasit päässä
iPod korvissa
ei kuule eikä näe
itseään
on siinäkin tapa
pitää päänsä kiinni

vartijat tulevat
ja ajavat paritusinaisen jengin
ulos R-kioskista

mutta kuinka ollakaan
yllättävää ohjaaja ei astu
varjoista baskeri päässään
huutaen megafoniinsa
ei asettele statisteja
puhuttele paria esiintyjää
huomauta tiukasta
harjoitusaikataulusta
sillä ylihuomenna keskipäivällä
tämä paikka on täynnä väkeä
työmatkalaista
opiskelijaa pari koditonta
kesän viimeisiä turisteja
ja silloin kaiken täytyy
vaikuttaa vakuuttavalta
ja sujua rasvatusti
joten vähän enemmän
efforttia please

niin ei käy
Spike Lee ei tule
vaan on kai uskottava
että vartijoiden ja teinien
keskinäinen vittuilu
on aitoa siis 4 real
eikä se peililasipäinen
vain esitä olevansa
maailman kovin jätkä

3 kommenttia:

  1. on tässä hyvää (on siinäkin tapa / pitää päänsä kiinni)
    mutta myös huonoa, osoittelevaa (ei kuule eikä näe / itseään)

    VastaaPoista
  2. Itse kyllä pidän molemmista. Osoittelevuus ei haittaa ja on makuasia, tekeekö sitä nurkan takaa vai suorasanaisesti. Yleisesti ottaen kumpikin kelpaa, kunhan käyttää molempia sekaisin. Siinä olet kyllä oikeassa, että kun nuo kaksi fraasia ovat peräkkäin, ei molemmille voi riittää arvostusta. Sikäli olisi pitänyt jättää pois tuo ei kuule eikä näe... rivi. Asia ei olisi siitä sanottavammin vähentynyt.

    VastaaPoista
  3. Tää oli jotenkin loistava selkeine kuvineen. Puhtoinen ja täynnä asennetta kuin Adidaksen Superstar-tossut.

    -J-

    VastaaPoista